Suomen Baptistikirkko verkossa
keskiviikkko 14. marraskuuta 2018 22:29

”Älä pelkää kirjoittaa rakkausrunoa”

Francis Schaeffer: Taide ja Raamattu – Kaksi esseetä. Suom. Mervi Pöntinen. Perussanoma 2013

Amerikkalaisen evankelikaaliteologi, filosofi ja pastori Francis Schaefferin (1912-1984) alun perin vuonna 1973 julkaistuista esseistä toinen, Taide Raamatussa, havainnoi nimensä mukaisesti taiteiden läsnäoloa suuressa kirjassa. Näkökulmia taiteeseen -esseissä näkökulmat ovat nimenomaan kristillisiä. Suomennoksen alkusanat kirjoittanut Pekka Simojoki vieraili nuorena Schaefferin Sveitsiin perustamassa keskuksessa vaikuttuen monen muun tavoin tämän ajattelusta.

Monia oivalluksia esseet tarjoavatkin. Oleellisin niistä on se, miten paljon Luoja itse iloitsee taiteesta ja luovuudesta. Esimerkki tästä ovat ohjeet pyhäkköteltan valmistukseen. Schaefferistä ne kattavan ”lähes kaikki esittävän taiteen lajit, joita ihmiset ovat koskaan tunteneet”. Ohjeiden taiteella ei ole käytännöllistä funktiota, eikä se rajoitu uskonnollisiin aiheisiin tai realismiin. Papin puvun sinisiä granaattiomenia ei luonnosta löydä. Taide on läsnä pyhäkköteltassa silkan ilon ja kauneuden tähden, itseisarvoisesti.

Schaefferin mukaan Jumala myös puhuttelee raamatussa ihmisiä taiteen avulla. Hesekielin kirjan luvussa neljä mainitaan performanssi, jonka kautta Jumala ilmoitti israelilaisille tulevista tapahtumista.

Näkökulmia taiteeseen -esseessä Schaeffer piirtää suuntaviivoja taiteen olemuksen ja arvon hahmottamiseen kristillisestä näkökulmasta. Hän puolustaa taiteen itseisarvoisuutta muuna kuin ”itsetietoisen evankelioimisen” välineenä, traktaattina. Taide ei ole vain viestiä älylle. Täysin ”rikkonaista” proosaa tai runoutta ei kuitenkaan voi käyttää kristillisen sanoman esittämiseen, sillä ”sellainen kieli ei voi välittää järjellistä sisältöä, eikä kristinuskoa taas voi julistaa ilman sisältöä.”

Edellä todettu ei tarkoita, että Schaeffer rajaisi kristillisen taiteen kristillisiin aiheisiin. Kristitty taiteilija on aihevalintojen suhteen vapaa Kristuksessa ja Pyhän Hengen ohjauksessa. Realismiin tai romanttisiin kuviin ei ole tarpeen rajoittua, vaan heijastaa maailmaa, jossa taiteilija elää, puhua sen kieltä – mielellään taitavasti.

Schaefferin ihmiskäsitys on kokonaisvaltainen. Hengellisyys ei ole oma saarekkeensa meissä, elämässämme tai suhteessamme maailmaan. Taiteileva kristitty välittää väistämättä maailmankatsomustaan taiteellaan, muttei toki kaikkia sen puolia yhdessä teoksessa. Ei pidä pelätä rakkausrunon kirjoittamista, vaikkei siihen voi mahduttaa kristinuskon koko sanomaa.

Evankelikaalinen kristillisyys on kulkenut 70-luvulta Schaefferin ajatusten suuntaan. Nykylukijalle esseissä on itsestäänselvyyksiä. Moni tunnustava kristitty taitelija joutunee silti yhä kohtaamaan taiteensa ”hengellisyyteen” kohdistuvia paineita, joissa Schaefferin ”maalaisjärki” voi auttaa. Yleistajuiset ja nopealukuiset esseet ovat kuitenkin suositeltavaa luettavaa aivan kaikille, joita taiteen ja Raamatun tai uskon ja taiteen suhde kiinnostaa.

 

Related Tags: , ,

Leave a Comment

You must be logged in to post a comment.

Muita juttuja aiheesta

SM-Gospel

Sara Kolomainen Gospelin suomenmestaruuskilpailun kulmapalat asetettiin kohdilleen Helsingissä Rene Hurstin johdolla [Read More]

Idän Ihmeet: Rakkauden kuriiri
Idän Ihmeet: Rakkauden kuriiri

Jere Valkonen Kukapa olisi arvannut, että ‘the next big thing’ suomalaisessa, hevintäyteisessä gospelkentässä [Read More]

Jippii-pirpanat on seitsemäs Jippii-äänite

Jippii-missio Kanttoriksi opiskeleva Elina Forsberg ja sellisti Juhana Ritakorpi laittoivat luovuutensa likoon [Read More]

Tommi Kalenius: Ihminen on ihmisiä
Tommi Kalenius: Ihminen on ihmisiä

Jere Valkonen Turvakytkin-yhtyeestä tuttu Tommi Kalenius on tehnyt juhatapiot. En tiedä pitäisikö mies itse [Read More]

Archives