Suomen Baptistikirkko verkossa
torstai 21. helmikuuta 2019 07:36

Kenelle kellomme soivat?

Nuorisotyön tavoittavuus vaatii seurakunnilta itsetutkistelua.

Lari Kemiläinen

Seurakuntien nuorisotyö on avointa kaikille nuorille, mutta pystyykö se tavoittamaan kaikkia nuoria?

Saksassa roomalais-katolinen kirkko teetti vuonna 2008 Sinus-tutkimuksen, jonka tarkoitus oli selvittää, millaisia nuoria kirkon nuorisotyö saavuttaa. Tämän selvittämiseksi tutkimuksessa kartoitettiin, millaisia asenteellisia suuntautumisia nuorison keskuudesta löytyy ja miten nämä suuntautumiset ovat edustettuina seurakuntien nuorisotyön tavoittamissa varhaisnuorissa ja nuorissa.

Vain pieni osa kuulee kutsumme

Tutkimuksen tulokset ovat silmiäavaavia: löydetyistä seitsemästä asenneryhmästä, miljööstä, vain yksi, keskiluokkaisin, näkyy seurakuntien nuorisotyössä hyvin edustettuna. Tähän miljööhön kuuluu vain 14% nuorista, ja tietenkään kaikkia heistäkään ei tavoiteta. Muista miljöistä neljä jäi käytännöllisesti katsoen kokonaan tavoittamatta. Saavuttamattomia kansoja on siis omassakin keskuudessamme, ei vain kaukaisissa maissa.

Nuorison seitsemät kasvot

Tutkimus paljastaa ainakin sen, että nuorisosta ei voi puhua yhtenä yhtenäisenä ryhmänä, mutta että vaikka nuorisokulttuuri on pirstaloitunutta, ei mielekkään käsityksen saaminen nuorten maailmasta ole mahdotonta. Nuoriso ei ole monoliitti, mutta ei myöskään ameeba.

Esittelemme Sinus-tutkimuksen löytämät asennemiljööt seuraavalla aukeamalla. Niihin tutustuminen auttaa nuorisotyöntekijöitä ja vanhempia seurakuntalaisia saamaan jonkinlaisen kuvan siitä, millaiset nuoret ymmärtävät hyvin toisiaan ja miksi seurakunnan voi olla vaikea löytää kosketuspintaa joidenkin nuorten elämästä.

Kaksi tyttöä
Kuva: Magicinfoto, iStockphoto

Saksa on kulttuurisesti hyvin lähellä Suomea, ja vastaava tutkimus luultavasti löytäisi samat seitsemän asennemiljöötä myös täältä. Prosenttijakaumaltaan tulokset saattaisivat erota Saksan tuloksista, mutta olisiko eroa siinä, ketkä avaavat seurakunnan kerhotilan tai kirkon oven?

Sosiologista osaamista ei Suomesta puutu, joten vastaavan kartoituksen tekeminen esimerkiksi eri kirkkokuntien yhteistyönä ei ole ulottumattomissamme.

Silti kevyemmilläkin eväillä pääsee liikenteeseen – prosenttimäärillä ei niinkään ole merkitystä, vaan sillä, että ylipäänsä jokainen voi kysyä itseltään, tunteeko näiden kuvausten mukaisia nuoria, ja mitä osaisi heidän kanssaan puhua.

Lue myös: Nuorison seitsemät kasvot

Leave a Comment

You must be logged in to post a comment.

Muita juttuja aiheesta

Ensimmäinen vuoden 2019 Kodin Ystävä ilmestyy helmikuussa
Ensimmäinen vuoden 2019 Kodin Ystävä ilmestyy helmikuussa

Kodin Ystävän yhteistyö Aikamedian kanssa päättyi hyvässä hengessä vuoden 2018 lopussa. KY ilmestyy jatkossa [Read More]

Sierra Leone hanke 2018
Sierra Leone hanke 2018

  Raiili Huhtala Raili matkustaa Sierra Leoneen 13.2-10.4. Matkan tavoitteina on tarkastaa hankkeen toteutuminen [Read More]

Reformaation vainottu kolmas haara Anabaptismi nosti esiin vapaakristilliset opit
Reformaation vainottu kolmas haara Anabaptismi nosti esiin vapaakristilliset opit

Anneli Lohikko Reformaation 500-vuotisjuhlavuosi on nostanut Lutheria monipuolisesti esiin, ja syystä. Yhtä aikaa [Read More]

Vain kuolema tuo elämän
Vain kuolema tuo elämän

Mikko Sivonen Vaikein, epämuodikkain mutta vapauttavin totuus maailmassa on että elämään mennään vain kuoleman [Read More]

Raamatun merkitystä korostettu reformaatiosta lähtien
Raamatun merkitystä korostettu reformaatiosta lähtien

Tänä vuonna vietämme reformaation 500-vuotisjuhlaa. Lutherin kuuluisat 95 teesiä anekauppaa vastaan sijoittuvat [Read More]

Archives