Suomen Baptistikirkko verkossa
lauantai 16. joulukuuta 2017 05:10

Leirillä on hyvä olla — onko?

Harri Kankare, Katja Koivistoinen

”Leirillä on hyvä olla, tänne tultiin sovinnolla. Parhaat hetket kesästä, kun täällä viettää saan.”

Leiri on kesän paras juttu. Hyvän leirikokemuksen lisäksi kesäleirit mahdollistavat monta muuta asiaa. Leirit toimivat hyvinä ja monimuotoisina kohtaamisen areenoina, mahdollistavat mielekästä yhdessä tekemistä, kasvattavat lasten ja ohjaajien sosiaalisia taitoja, synnyttävät onnistumisia ja sitä kautta vahvistavat myönteistä minäkuvaa sekä tuottavat niin lapsille kuin leirin ohjaajille elämyksiä, merkityksiä ja hyviä muistoja.

Yhdistävä tekijä kaikelle on usko Jeesukseen. Leirien hyvä ilmapiiri ei ole siis tulosta vain onnistuneesta yhteisöllisyydestä, vaan eritoten Pyhän Hengen kautta vuodatetusta Jumalan rakkaudesta. Tätä edesauttaa koko seurakunnan hyvä hengellinen valmistautuminen leiriin rukoilemalla, erityisesti leiriin osallistuvien lasten puolesta.

Leirin voima nojaa sen hengelliseen ”punaiseen lankaan”. Punainen lanka kysyy ”mikä on se viesti Taivaan Isän sydämeltä, jota tänä vuonna tulisi lapsille jakaa?” Sen rinnalle tarvitaan joka vuosi uudistuvaa leirisisältöä, tarkoituksenmukaista leirin henkilökuntaa (riittävästi aikuisia), toimivia turvallisuuskäytäntöjä ja ennen kaikkea sitoutumista.

Leirinpito on vaativa ponnistus

Leirityö on suunnittelusta aina toteutukseen ja arviointiin asti työläs ja tänä päivänä jopa ammattimainen prosessi, jota ei voi tehdä vasemmalla kädellä. Kokemuksemme mukaan leirit ovat kuitenkin yksi seurakunnan vaikuttavimmista työtavoista tavoittaa seurakunnan ulkopuolisia ihmisiä, joten ajatus leiristä ”kesän pääkokoussarjana” ei ole tuulesta temmattu. Kesäleiri on matalan tason kynnys tulla tutustumaan seurakunnan ihmisiin ja sen toimintaan. Tässä yhteydessä on hyvä muistuttaa siitä, että leirit tehdään kuitenkin aina ja ensisijaisesti lasten itsensä tähden. Lapsi on aina päämäärä, ei koskaan väline johonkin.

Leirityö on kehittyvää ja muuttuvaa, jossa perinteillä on oma tärkeä asemansa. Tiettyjen ohjelmanumeroiden — kuten leiriolympialaisten — oletetaan toistuvan, mutta aina uudistetuin sisällöin. Lasten kohtaaminen yksilöinä on kiistaton arvo, joka ei leirityössä vanhene koskaan. Hyviä ja selviä periaatteita.

Leirityötä on kuitenkin hyvä arvioida prosessina tietyin väliajoin ja kysyä sitä, ovatko lapsille ja ohjaajille tärkeät asiat ja sisällöt pysyneet mukana vai onko jokin ulkoapäin tullut asia ajanut ytimen ohi? Onko leirillä ihan oikeasti ja kaikkien hyvä olla?

Leirityön swot-analyysi

Haastattelimme tätä artikkelia varten eri herätysliikkeiden kahdeksaa leirityön vastaavaa, joista neljä toimii kokopäiväisinä lapsityöntekijöinä omissa seurakunnissaan. Rakensimme kysymykset Albert Humphreyn kehittämän swot-analyysin pohjalta, jonka nelikon kautta esitämme myös vastausten yhteenvedon (kuvio).

Swot-analyysissa tarkastelun kohteena ovat kohteen vahvuudet (stregths), heikkoudet (weaknesses), mahdollisuudet (opportunities) sekä uhat (threats) (Jobber 2007). Swot-analyysin mukaan vahvuudet ja heikkoudet ovat seurakunnan sisäisiä tekijöitä ja liittyvät nykytilaan, kun taas mahdollisuudet ja uhat ovat enemmän ulkoiseen toimintaympäristöön liittyviä tulevaisuuden tekijöitä.

Vahvuudet

 

Seurakuntien leirityössä on olemassa useita nykyisiä vahvuustekijöitä, kuten leirityötä kohtaan koettu yleinen arvostus, tiimityön ja yhteen hiileen puhaltamisen sisäistetty idea sekä ymmärrys siitä, että leiri edellyttää jatkuvaa uusiutumista ja uudistumista (hengellinen). Leirin tarjoamat monet palvelutehtävät mahdollistavat jo nyt omien vahvuuksien kokeilemista ja vastaavasti kasvua omien mukavuusvyöhykkeiden ulkopuolella. Leirityö tarjoaa monipuolisen palveluareenan kaikenikäisille ja erityisesti +30-vuotiaille perheellisille aikuisille — sukupolvelle, joka helposti jää muusta seurakunnan toiminnasta sivuun.

Heikkoudet

Leirityön nykyisinä heikkouksina nähdään leirien kokoon (lähes 100 lapsen leirejä) ja työpanokseen nähden vähäiset henkilöstöresurssit ja ns. kevytsitoutuminen. Leirityötä määrittelevät monet eri säädökset ja lainsäädäntö, joten leirille tulevan vapaaehtoisen on ymmärrettävä, että vaikka hän on vapaaehtoinen, hän ei silti ole vastuista ja velvotteista vapaa. Sitoutumista siis tarvitaan.

Projektiluontoisuutensa ansiosta vapaaehtoisten saaminen leirityöhön on kuitenkin helpompaa kuin esimerkiksi seurakunnan pitkäkestoiseen lapsityöhön. Leirityö on henkisesti ja fyysisesti rankkaa, joten leirin henkilökunnan hyvinvointiin kannattaa kiinnittää huomiota koko prosessin ajan. Henkilökunnan ja ohjaajien huomiointi ja erityisesti vahvistavan palautteen antaminen on tärkeää. Leirin hyvän sisäisen palautekulttuurin lisäksi se, että leiritiimin ulkopuolinen seurakunnan jäsen tulee iltanuotiolle mukaan, on konkreettinen osoitus kaikille siitä, että leirityötä arvostetaan.

Uhat

Tulevaisuuden uhkakuviakin löytyy — onneksi myös mahdollisuuksia. Hengelliset kesäleirit taistelevat lasten ajasta ja juuri siksi vanhempien olisi tärkeä ymmärtää niiden merkitys ei ”vain hauskanpitona”. Kesäleirit voivat muuttaa lapsen elämän.

Monet lähetystyöhön kutsutut ovat saaneet kutsun siemenen lasten kesäleiriltä. Ymmärrystä ja mahdollisuuksia tuleekin lisätä sopimalla kesäleirin päivämäärät riittävän ajoissa, jotta vanhemmat voivat huomioida ne kesäsuunnitelmissaan sekä opettamalla vanhempia leirien hengellisestä merkityksestä. Lapsuudessa kylvetty siemen itää jonain päivänä.

Yksi iso tulevaisuuden haaste on lisätä ohjaukseen ja läsnäoloon käytettyä aikaa. Ohjelmaan panostaminen on tärkeää, mutta se ei saa tapahtua sen kustannuksella että suhde lapseen jää ohueksi. Ohjaajan suhde lapseen määrittää pitkälti lapsen kokemuksen leirin onnistumisesta.

Yksi hyvä keino on sisällyttää ohjelmaan ”ohjauskeskusteluita”, jossa ohjaaja ryhmän kaikkien tai yksittäisen jäsenen kanssa käy läpi kuulumisia tai muita esille nousseita asioita. Ohjauskeskustelu on myös hetki ”tsemppisateelle” eli vahvistavan palautteen antamiselle siitä mikä on mennyt hyvin ja missä lapsi on edistynyt. Puhumattakaan siitä, miten pienessä ryhmässä on helppo puhua hengellisistä asioista ja vaikkapa rukoilla yhdessä.

Ohjauskeskusteluissa on hyvä havainnoida myös sitä, onko kaikilla ystäviä ja pääsevätkö kaikki mukaan joukkoon. Hengellisellä kesäleirillä on nollatoleranssi suhtautumisessa kiusaamiseen tai syrjintään. Tulevaisuudessa lasten tarvitsevaisuus lisääntyy ja tämä haastaa lisäämään ohjausta ja samalla tarvetta monipuolisempaan ohjaajien valmentamiseen ennen leiriä.

Mahdollisuudet

Kesäleirit ovat ilman muuta mahdollisuus. Ne ovat esimerkiksi mahdollisuus yli seurakuntarajojen tehtävälle yhteistyölle. Matalan kynnyksen tilaisuuksina niihin on helppo osallistua, ja ilon, huumorin ja leikkien ilmapiirissä on hyvä avata sydän sanomalle Jeesuksesta. Sanoman, ”punaisen langan” on säilyttävä, koska ilman sitä leirit jäisivät vain leireiksi leirien joukkoon. Nyt ne ovat ainutlaatuisia juuri sanoman tähden. Mutta sen rinnalla on hyvä arvioida leirin toimintatapoja ja käytänteitä jotta arvolupaus lapsille ”leirillä on hyvä olla” on totta!

Leave a Comment

You must be logged in to post a comment.

Muita juttuja aiheesta

Opettele yhteisösi kieli

Tamperelainen Toni Ranta korostaa Jeesuksen näkevän jokaisen. Evankeliumit – erityisesti Johanneksen – ovat [Read More]

Avoin pöytä, tiukat ehdot

Piispankokous avasi ehtoollispöydän luterilaisen ehtoolliskäsityksen hyväksyville kristityille. Onko pöytä avoin [Read More]

Työn opettamaa

  Turun seurakunnan pastori Pauli Rahkonen on ollut istuttamassa useita seurakuntia. Kokemukset opettivat paljon. [Read More]

Reformaation isät ja lapset

Uskonpuhdistus historiallisesta ja vapaakristillisestä näkökulmasta Jari Portaankorva Kirjoitus tarkastelee [Read More]

Archives