Suomen Baptistikirkko verkossa
sunnuntai 25. kesäkuuta 2017 12:29

Historiaa

Baptistiliikkeen tulo Suomeen

Kun baptistityö alkoi Suomessa 1800-luvun puolivälin tienoilla, Suomi oli lähes 100-prosenttisesti luterilainen maa. Baptistit olivat ensimmäinen vapaakristillinen liike Suomessa ja alkuaikoina heitä vainottiin harhaoppisina.

Kymmenet baptistit joutuivat tuomiokapitulin edessä tekemään selkoa uskostaan, heidän joukossaan mm. Hans Heikinpoika Elmgren Porista sekä Aleksanteri Peltola ja Mikkel Viitala Jurvasta, jotka joutuivat tekemään pitkän matkan Turun tuomiokapituliin jalkaisin, koska heillä ei ollut rahaa junalippuihin.

Ahvenanmaalla, mihin liike ensimmäiseksi oli levinnyt, luettiin luterilaisessa kirkossa sunnuntain jumalanpalveluksen yhteydessä jonkin aikaa esirukouksia, että ”Jumala varjelisi armossaan sellaisilta ihmisiltä”.

Ensimmäiset suomenkieliset baptistiseurakunnat

perustettiin Luvialle 1871, Parikkalaan 1872, Jurvaan 1879, Turkuun 1884, Kuopioon 1886, Tampereelle 1890 ja Ylistaroon 1894. Näistä Luvialla, Parikkalassa ja Kuopiossa ei enää ole seurakuntia.

Baptistit joutuivat pienenä hengellisenä vähemmistöryhmänä alusta saakka selvittämään niin itselleen kuin muillekin, keitä he olivat ja miten he uskoivat.

Kannanotot olivat alkuaikoina varsin jyrkkiä. Tämä on ymmärrettävää, sillä vähemmistön, jota alettiin välittömästi sen saavuttua maahan vainota, on vaikea kokea myönteisesti sitä ympäröivää yhteiskuntaa, josta se on syrjäytetty marginaaliin.

Oma lehti

Suomenkieliset baptistit saivat oman lehden, Totuuden Kaiun, vuonna 1896. Sen perusti baptistisaarnaaja Veikko Palomaa. Lehti vakiinnutti nopeasti paikkansa ja sitä tilattiin, ei vain baptistikoteihin, vaan evankeliointimielessä myös lahjaksi sukulaisille ja ystäville. Palomaa loi kyvykkäänä miehenä lehdelle selkeän linjan, jota Johan G. Kokki sittemmin jatkoi. – Nykyään lehti ilmestyy Kodin Ystävä Baptisti.fi –nimisenä.

Alkavalle liikkeelle oli oman lehden lisäksi tärkeä asia saarnaajien kouluttaminen. Vaikka kyseessä oli vain kaksi kertaa vuodessa järjestettävät kuuden viikon mittaiset kurssit, ne loivat liikkeelle tarvittavaa yhteistä pohjaa. Koulutus oli ruotsinkielisten baptistien kanssa yhteinen, mutta suomenkielisillä oli kursseilla oma osastonsa, jota johti Veikko Palomaa. Vuonna 1896 jo 13 suomenkielistä saarnaajaa oli saanut opetusta noilla kursseilla.

Eri puolilla Suomea liikkuvat ns. kiertävät saarnaajat olivat tärkeässä asemassa baptistiliikkeen yhtenäisyyden rakentajina. Suomenkielisen baptismin yhteydessä on mainittava myös naisevankelistojen huomattava panos liikkeen leviämisessä.

1900-luvulle

tultaessa baptistien evankeliointinäky voimistui ja liike alkoi kasvaa. Tätä vauhditti osaltaan se, että kesällä 1902 tehtiin päätös erottaa suomenkielinen toiminta ruotsinkielisestä. Erottautuminen omaksi liikkeeksi oli välttämätön kielivaikeuksien vuoksi. Kesästä 1904 alkaen suomenkieliset alkoivat järjestää omat vuosittaiset juhlansa Kansalliskonferenssin nimellä.

1900-luvun alku oli suomenkielisille baptisteille vireää toiminnan aikaa. Uusia seurakuntia perustettiin kaikkiaan viitisentoista. Baptistiliike ei ole kuitenkaan kasvanut Suomessa suureksi. Enimmillään suomenkielisten seurakuntien jäsenmäärä on ollut lähes 1500, nykyään se on vain noin puolet siitä. Voimakkaimmat seurakunnat ovat tällä hetkellä Vaajakoskella, Tampereella ja Turussa.

Suomen baptistit kuuluvat Baptistien maailmanliittoon (Baptist World Alliance). Maailmassa on baptisteja laskentatavasta riippuen n. 60 miljoonaa (mukana vain uskoontulon jälkeen kastetut seurakuntien jäsenet) tai yli 110 miljoonaa (kaikki baptistityön piirissä olevat, baptistiperheiden kasteella käymättömät lapset mukaan lukien).

Anneli Lohikko

anneli.lohikko@baptisti.fi

Uusimmat jutut

Valo — ei orjuudelle ry tekee työtä ihmiskauppaa vastaan

Valo — ei orjuudelle ry tekee työtä ihmiskauppaa vastaan

Katri Liukko Ajattele: sinäkin voit kadulla kävellessäsi kohdata ihmiskaupan uhrin täysin tietämättäsi. Vaikka [Read More]

Reformaation vainottu kolmas haara Anabaptismi nosti esiin vapaakristilliset opit

Reformaation vainottu kolmas haara Anabaptismi nosti esiin vapaakristilliset opit

Anneli Lohikko Reformaation 500-vuotisjuhlavuosi on nostanut Lutheria monipuolisesti esiin, ja syystä. Yhtä aikaa [Read More]

Näin minusta tuli äiti

Näin minusta tuli äiti

Mietteitä ensimmäisenä äitienpäivänä Kaisu Fränti Kun olin alle parikymppinen, ajattelin olevani sellainen [Read More]

Irak — toivoa raunioiden keskellä

Irak — toivoa raunioiden keskellä

EBF:n pääsihteeri Tony Peck kertoo pääsiäisviestissään matkastaan yhdessä norjalaisen Jan Saethren kanssa [Read More]

Äidin oppivuodet

Äidin oppivuodet

Marja Portaankorva Tarkastelen äitiyttä erilaisista näkökulmista. Ensimmäinen lähtee naisen tarpeesta olla äiti. [Read More]

Evankeliumi leviää Armeniassa

Evankeliumi leviää Armeniassa

Euroopan baptistiliitto (EBF) aloitti jo vuosia sitten erityisen lähetystyön lähinnä useissa Itä-Euroopan maissa. [Read More]

Ahtaista ympyröistä

Ahtaista ympyröistä

Minulla on synkkä salaisuus. Kasvoin ahdasmielisissä uskonnollisissa ympyröissä. Niissä ajateltiin, että asiat [Read More]

Ensimmäinen palmusunnuntai

Ensimmäinen palmusunnuntai

  Tapio Lohikon pitämä saarna 9.4.2017 Tampereen baptistiseurakunnan tv-jumalanpalveluksessa. Pääsiäistä [Read More]

Archives