Suomen Baptistikirkko verkossa
sunnuntai 25. kesäkuuta 2017 12:33

Säännöt

Suomen Baptistikirkko (SBK), Finska Baptistkyrkan
Yhdyskuntajärjestys
19.5.2015

Yhdyskunta on merkitty rekisteriin 5.7.1928

Yhdyskuntajärjestys

1 luku
Yhdyskunta

1 §
Yhdyskunnan nimi ja kotipaikka
Suomen Baptistikirkko (SBK), Finska Baptistkyrkan (ruotsiksi) ja sen kotipaikka on Tampere. Suomen Baptistikirkko koostuu koostuu yhdestä tai useammasta baptistiseurakunnasta sekä niiden jäsenistä. Tässä yhdyskuntajärjestyksessä Suomen Baptistikirkosta käytetään jäljempänä asiayhteydestä riippuen nimitystä yhdyskunta ja baptistiseurakunnasta nimitystä seurakunta.

2 §
Jäsenet
Yhdyskunnan jäseniä ovat siihen kuuluvien seurakuntien jäsenet sekä rekisterijäsenet, jotka väestörekisterissä on merkitty baptisteiksi.

Yhdyskunnan rekisterijäseniksi voidaan ottaa seurakunnan jäsenten sekä rekisterijäsenten alaikäiset lapset ja kasvattilapset. Muiden henkilöiden ottamisesta yhdyskunnan rekisterijäseniksi päättää yhdyskunnan hallitus paikallisen seurakunnan esityksestä.

Jäsenyydestä voi erota uskonnonvapauslain ja sen täytäntöönpanoasetuksen edellyttämällä tavalla.

Yhdyskunnan rekisterijäsenyydestä voidaan erottaa henkilö, jonka elämäntavan tai opinkäsityksen katsotaan antavan siihen aihetta. Erottamisesta päättää yhdyskunnan hallitus seurakunnan esityksestä tai yksin.

Yhdyskunnan rekisterijäsenen erottamispäätöksestä voi valittaa yhdyskuntakokoukselle 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksiantamisesta. Yhdyskuntakokouksen päätös asiassa on lopullinen.

Yhdyskunnan ja seurakunnan luottamustoimeen voidaan valita ainoastaan yhdyskuntaan kuuluvan seurakunnan jäsen, ellei tässä yhdyskuntajärjestyksessä ole muuta mahdollisuutta säädetty.

3 §
Yhdyskunnan päätösvalta ja viralliset kokoukset
Päätösvalta yhdyskunnan asioista kuuluu yhdyskuntakokoukselle, mikäli päätäntäoikeutta ei tämän yhdyskuntajärjestyksen mukaan ole uskottu yhdyskunnan hallitukselle.

Yhdyskuntakokouksia ovat kevätkokous ja syyskokous sekä ylimääräiset yhdyskuntakokoukset.

Kevätkokous pidetään toukokuun loppuun mennessä ja siinä käsitellään seuraavat asiat:
1) Esitetään yhdyskunnan hallituksen laatima edellisen vuoden toimintakertomus, tilinpäätös ja tilintarkastajien antama lausunto.
2) Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta.
3) Päätetään vastuuvapauden myöntämisestä yhdyskunnan hallitukselle sekä muille tili- ja vastuuvelvollisille.
4) Käsitellään muut yhdyskunnan hallituksen tai yhdyskuntakokouksen tarpeellisiksi katsomat asiat. Päätöstä asiassa ei voida tehdä ellei kokous ole yksimielinen tai ellei päätettävästä asiasta ole ollut mainintaa kokouskutsussa.

Syyskokous pidetään joulukuun loppuun mennessä ja siinä käsitellään seuraavat asiat:
1) Hyväksytään seuraavan vuoden toimintasuunnitelma.
2) Hyväksytään tulo- ja menoarvio seuraavalle kalenterivuodelle.
3) Päätetään hallituksessa edustettuina olevat toimialat.
4) Valitaan hallituksen puheenjohtaja.
5) Valitaan hallituksen jäsenet.
6) Valitaan kaksi (2) tilintarkastajaa sekä kaksi (2) varatilintarkastajaa.
7) Käsitellään muut yhdyskunnan hallituksen tai yhdyskuntakokouksen tarpeellisiksi katsomat asiat. Päätöstä asiassa ei voida tehdä ellei kokous ole yksimielinen tai ellei päätettävästä asiasta ole ollut mainintaa kokouskutsussa.

Ylimääräinen yhdyskuntakokous pidetään milloin hallitus sen katsoo tarpeelliseksi. Jos vähintään yksi kolmasosa (1/3) baptistiyhdyskuntaan kuuluvista seurakunnista vaatii kirjallisesti yhdyskunnan hallitukselta ylimääräisen yhdyskuntakokouksen koolle kutsumista, on yhdyskunnan hallituksen kutsuttava ylimääräinen yhdyskuntakokous koolle kahden (2) kuukauden kuluessa siitä kun vaatimus on esitetty.

Yhdyskuntakokouksen kutsuu koolle hallitus vähintään kolme (3), enintään kuusi (6) viikkoa ennen kokousta yhdyskunnan seurakunnille lähetettävällä kirjeellä tai sähköpostilla tai yhdyskunnan lehdessä. Kokouksen ajan ja paikan päättää hallitus, mikäli asiasta ei ole edellisessä yhdyskuntakokouksessa jo päätetty.

Kullakin yhdyskuntaan kuuluvalla seurakunnalla on oikeus lähettää yhdyskuntakokoukseen yksi edustaja kutakin alkavaa kymmentä (10) seurakunnan jäsentä kohti, ei kuitenkaan useampaa kuin kaksitoista (12) edustajaa.

Äänivaltaisia ovat seurakuntien jäsenistään valitsemat edustajat sekä hallituksen jäsenet.

4 §
Yhdyskunnan hallitus ja sen tehtävät
Yhdyskunnan hallituksen muodostavat puheenjohtaja ja vähintään kolme (3), enintään yksitoista (11) yhdyskuntakokouksen valitsemaa jäsentä.

Yhdyskunnan hallitukseen tulee kuulua enintään yhdeksän (9) yhdyskunnallisten toimialojen ja yhdyskunnan seurakuntien nimeämää edustajaa sekä enintään kolme (3) yhdyskuntakokouksen nimeämää edustajaa. Hallituksen jäsen voi edustaa yhtä tai useampaa toimialaa. Toimialat, jotka ovat hallituksessa edustettuina, määrittelee yhdyskuntakokous. Hallituksen puheenjohtaja toimii yhdyskunnan johtajana.

Hallituksen puheenjohtaja ja jäsenet valitaan tehtäväänsä kalenterivuodeksi kerrallaan. Hallituksen jäsenen erotessa tehtävästään voidaan hänen tilalleen valita uusi henkilö ylimääräisessä yhdyskuntakokouksessa tai siirtää valinta seuraavaan varsinaiseen yhdyskuntakokoukseen.

Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan, joka hoitaa puheenjohtajan tehtäviä tämän ollessa estyneenä.

Hallituksen tehtävänä on:
1) edistää seurakuntien välistä yhteistyötä sekä avustaa ja tarvittaessa neuvoa seurakuntia toiminnassaan,
2) toimia sovittelijana seurakuntien välisissä ja seurakunnan sisäisissä henkilökysymyksissä ja ristiriitatilanteissa,
3) hyväksyä seurakunta yhdyskuntaan ja erottaa se tarvittaessa,
4) valita ja erottaa yhdyskunnan yhteisiä tehtäviä hoitavat toimihenkilöt sekä sopia näiden henkilöiden palvelusehdoista,
5) kehittää, valvoa ja hoitaa yhdyskunnan yhteisiä toimintoja,
6) hoitaa yhteistä omaisuutta, opastaa ja antaa pyydettäessä neuvoa seurakunnille talouden hoitoon liittyvissä asioissa,
7) päättää yhdyskunnan kannasta ja toimintatavoista uskonnon harjoittamiseen liittyvissä tarpeelliseksi katsomissaan asioissa, ellei asiasta ole päätetty yhdyskuntakokouksessa.
8) laatia syyskokoukselle seuraavan vuoden toimintasuunnitelma sekä tulo- ja menoarvio.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai kahden muun jäsenen kutsusta niin usein kuin on tarpeellista. Kokous on päätösvaltainen kun puheenjohtajan lisäksi puolet hallituksen jäsenistä on paikalla. Kokouksesta pidetään pöytäkirjaa, jonka läsnä olleet jäsenet tarkistavat ja allekirjoittavat välittömästi kokouksen päätyttyä. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni. Eri mieltä oleva jäsen voi antaa eriävän lausuntonsa pöytäkirjaan merkittäväksi.

Yhdyskunnan nimenkirjoitusoikeus on hallituksen puheenjohtajalla yksin tai kahdella hallituksen jäsenellä yhdessä. Hallituksen puheenjohtaja edustaa yhdyskuntaa tuomioistuimen ja viranomaisten edessä. Puheenjohtajan ollessa estyneenä edustaa yhdyskuntaa varapuheenjohtaja tai muu hallituksen keskuudestaan valitsema jäsen.

Hallituksen jäsen voi omaa toimialaansa koskevassa asiassa edustaa yhdyskuntaa ja merkitä yhdyskunnan nimen toimialaansa koskevassa asiassa.

Yhdyskunnalla voi olla hallituksen valitsema isännöitsijä, joka vastaa yhdyskunnan hallitsemien kiinteistöjen huollosta ja kunnossapidosta hallituksen alaisuudessa. Kiinteistöjen tai muiden tilojen isännöintitehtävät ja huoltotoimi voidaan antaa tarvittaessa myös muun kuin jäsenen hoidettavaksi. Isännöitsijä vastaa yhdyskunnan puolesta omaa toimialaansa koskevista asioista.

Yhdyskuntakokous voi erottaa hallituksen jäsenen tehtävästään kesken toimikauden. Samalla kokous voi päättää uuden jäsenen valitsemisesta.

5 §
Maksut yhdyskunnalle
Yhdyskunnan toiminta rahoitetaan pääasiassa siihen kuuluvilta seurakunnilta saaduilla vapaaehtoisilla maksuilla. Yhdyskuntakokous voi antaa seurakunnille suosituksia maksujen suuruudesta.

Yhdyskunta ei vastaa siihen kuuluvien seurakuntien veloista ja sitoumuksista, eivätkä myöskään seurakunnat siitä mihin yhdyskunta on itsensä velvoittanut.

6 §
Yhdyskunnan tilintarkastus
Yhdyskunnalla on kaksi (2) varsinaista tilintarkastajaa ja heillä kaksi (2) varatilintarkastajaa, jotka valitaan tehtäväänsä kalenterivuodeksi kerrallaan.

Hallituksen on luovutettava vuosittain maaliskuussa edellisen kalenterivuoden tilit ja omaisuuden hoitoa koskevat muut asiakirjat yhdyskuntakokouksen valitsemille tilintarkastajille. Heidän on kuukauden kuluessa ne tarkastettava ja annettava tarkastuskertomus. Mikäli tilintarkastus on antanut tarkastajille aihetta laatia tarkastuksen perusteella muistion, on hallituksen vastattava siihen kirjallisesti yhdyskuntakokouksessa.

7 §
Yhdyskunnan purkautuminen ja omaisuuden luovutus
Yhdyskunta ei purkaudu niin kauan kuin siihen kuuluu yksikin seurakunta. Jos yhdyskunta päätetään lakkauttaa, vaaditaan lakkauttamispäätökseen kaksi kolmasosa (2/3) annetuista äänistä. Tällainen päätös on tehtävä kahdessa vähintään kuukauden väliajoin pidettävässä yhdyskuntakokouksessa, joista toisen tulee olla joko kevätkokous tai syyskokous.

Yhdyskunnan lakatessa siirtyy sen omaisuus sellaiseen kristillistä työtä edistävään tarkoitukseen, johon yhdyskunta päättää lakkauttamispäätöksessään varat lahjoittaa.
2 luku
Seurakunta

8 §
Jäsenet
Seurakunnan jäseneksi ottamisesta päättää seurakuntakokous, joka voi antaa päätösvallan myös vanhimmistolle. Jäsenyyden edellytyksenä on, että sellaiseksi pyrkivä on uudestisyntynyt kristitty ja hänet on uskovana kastettu.

Jos seurakunnan jäsen saa aikaan pahennusta seurakunnassa huonon elämäntavan tai eriävän opinkäsityksen tähden, voi vanhimmisto hänet erottaa seurakunnan jäsenyydestä. Tällöin hän jää yhdyskunnan rekisterijäseneksi.

Seurakunnan jäsenyydestä erotettu henkilö voi valittaa erottamispäätöksestä seurakuntakokoukselle kahden (2) kuukauden kuluessa päätöksen tiedoksiantamisesta. Seurakuntakokouksen päätökseen tyytymätön voi valittaa asiasta yhdyskunnan hallitukselle 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksiantamisesta. Jos yhdyskunnan hallituksen ja asianomaisen seurakunnan sekä erotetun henkilön välillä toimitetun yhteisen sovittelun jälkeen katsotaan aiheelliseksi asian uudelleen käsittely, voi yhdyskunnan hallitus palauttaa erottamiskysymyksen uudelleen seurakuntakokouksen päätettäväksi. Tämän jälkeen seurakuntakokouksen päätös asiassa on lopullinen.

9 §
Seurakunnalliset toimitukset
Kaste seurakunnassa toteutetaan siten, että kastettava kokonaan upotetaan veteen. Kasteen toimittaa seurakunnan pastori tai vanhimmiston valtuuttama henkilö.

Vastasyntyneet lapset voidaan siunata seurakunnan keskellä tai kodissa.

Ehtoolliseen voivat ottaa osaa seurakuntien jäsenet. Seurakunta voi päättää avata ehtoollisen muille tunnustaville kristityille.

Kuolleet haudataan kristillistä tapaa noudattaen.

10 §
Seurakunnan päätösvalta ja viralliset kokoukset
Seurakunnan toiminnasta päättää seurakuntakokous, paitsi mitä tässä yhdyskuntajärjestyksessä on toisin määrätty. Seurakunnan vanhimmisto ja seurakunnan hallitus huolehtivat ja vastaavat seurakunnan toiminnasta sekä niistä tehtävistä, jotka niille on erikseen tässä yhdyskuntajärjestyksessä määrätty ja niistä tehtävistä, jotka seurakuntakokous niille erikseen antaa.

Varsinaisia seurakuntakokouksia pidetään vuosittain kaksi, toinen maaliskuussa ja toinen marraskuussa seurakunnan hallituksen määräämänä ajankohtana.

Maaliskuun kokouksessa käsiteltävät asiat:
1) Esitetään vanhimmiston ja hallituksen laatima edellisen vuoden toimintakertomus, sekä tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus.
2) Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta.
3) Päätetään vastuuvapauden myöntämisestä seurakunnan hallitukselle sekä muille tili- ja vastuuvelvollisille.
4) Päätetään yhdyskuntakokouksen edustajien ja varaedustajien lukumäärä.
5) Päätetään yhdyskuntakokousten edustajien valinnasta.
6) Muut vanhimmiston, seurakunnan hallituksen tai kokouksen tarpeelliseksi katsomat asiat.

Marraskuun kokouksessa käsiteltävät asiat:
1) Hyväksytään tulo- ja menoarvio sekä toimintasuunnitelma seuraavalle vuodelle.
2) Valitaan tarvittaessa uudet vanhimmiston jäsenet ja seurakunnan johtaja.
3) Valitaan seurakunnan hallitus.
4) Valitaan kaksi (2) tilintarkastajaa sekä kaksi (2) varatilintarkastajaa.
5) Muut vanhimmiston, seurakunnan hallituksen tai kokouksen tarpeelliseksi katsomat asiat.

Ylimääräinen seurakuntakokous pidetään milloin seurakunnan vanhimmisto tai hallitus sen katsoo tarpeelliseksi. Jos vähintään viisi seurakunnan jäsentä vaatii seurakunnan hallitukselta ylimääräisen seurakuntakokouksen koolle kutsumista, on seurakunnan hallituksen kutsuttava ylimääräinen seurakuntakokous koolle 30 päivän kuluessa siitä kun vaatimus on esitetty.

Seurakuntakokouksen kutsuu koolle seurakunnan hallitus seurakunnan ilmoitustaululle asetettavalla ilmoituksella tai lehti-ilmoituksella seurakunnan tavanomaisten ilmoitusten yhteydessä. Varsinaisen ja ylimääräisen seurakuntakokouksen kutsu on annettava vähintään seitsemän (7) päivää ennen kokousta.

Seurakuntakokouksessa voi käyttää äänivaltaa kokoukseen osallistuva seurakunnan jäsen. Kullakin jäsenellä on yksi ääni. Puhe- ja läsnäolo-oikeus kokouksessa on kaikilla, joille kokous sen myöntää.

Asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä, ellei tässä yhdyskuntajärjestyksessä ole toisin määrätty. Äänestys tapahtuu julkisesti, ellei joku toisen kannattamana vaadi äänestyksen toimittamista salaisena. Vaaleissa äänestetään suljetuin lipuin. Äänten mennessä tasan ratkaisee vaaleissa arpa ja muissa asioissa puheenjohtajan ääni.

Seurakuntakokouksiin kokous valitsee puheenjohtajan. Ylimääräisessä seurakuntakokouksessa puheenjohtajana toimii seurakunnan johtaja tai hänen ollessa estyneenä kokouksen valitsema henkilö. Kokoukselle valitaan sihteeri ja kaksi (2) pöytäkirjan tarkastajaa, joiden tulee puheenjohtajan lisäksi varmentaa kokouksen pöytäkirja allekirjoituksillaan.

11 §
Seurakunnan johtaja, vanhimmiston kokoonpano ja tehtävät
Seurakunnan vanhimmiston muodostavat seurakunnan johtaja ja vähintään kaksi (2), enintään yksitoista (11) vanhimmiston jäsentä yhdessä.

Vanhimmiston tehtävänä on huolehtia seurakunnan hengellisestä toiminnasta sekä valmistella seurakuntakokoukselle esitettävät toimialaansa koskevat asiat, panna täytäntöön vanhimmiston toimialaa koskevat seurakuntakokouksen tekemät päätökset ja suorittaa muut tässä yhdyskuntajärjestyksessä erikseen mainitut tehtävät.

Seurakunnan johtajan ja vanhimmiston jäsenet valitsee seurakuntakokous tehtäväänsä toistaiseksi.

Seurakunnan johtajan ja vanhimmiston jäsenten valintaa tehtäessä seurakuntakokous kuulkoon ensin vanhimmiston kannan valintaan. Perustettavan seurakunnan vanhimmiston valinnassa seurakuntakokous kuulkoon ensin uuden seurakunnan muodostamisesta vastaavan yhdyskuntaan kuuluvan seurakunnan vanhimmiston tai yhdyskunnan hallituksen kannan valintaan.

Seurakunnan johtajan erotessa tehtävästään on vanhimmiston viipymättä kutsuttava seurakuntakokous koolle valitsemaan toinen hänen tilalleen. Vanhimmiston jäsenen erotessa tehtävästään voi seurakuntakokous valita toisen hänen tilalleen ylimääräisessä kokouksessa tai siirtää valinnan seuraavaan varsinaiseen seurakuntakokoukseen.

Seurakuntakokous on oikeutettu, milloin se katsoo seurakunnan edun niin vaativan, erottamaan seurakunnan johtajan tai vanhimmiston jäsenen tehtävästään. Erottamista tulee kannattaa vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) kokouksessa annetuista äänistä. Ennen erottamispäätöstä kokouksen on kuultava vanhimmiston kanta asiassa.

Vanhimmiston kokouksissa toimitaan kuten hallituksenkin kokouksista on säädetty kohdassa 12 §:n 5 momentissa.

12 §
Hallituksen kokoonpano ja tehtävät
Seurakunnan hallituksen muodostavat seurakunnan johtaja ja muut vanhimmiston jäsenet. Seurakuntakokous voi vanhimmiston esityksestä valita hallitukseen myös muita jäseniä. Hallitukseen voi kuulua puheenjohtajan lisäksi vähintään kaksi (2), enintään yksitoista (11) jäsentä.

Hallituksen tehtävänä on huolehtia seurakunnan käytännön asioista ja omaisuuden hoidosta, sekä valmistella seurakuntakokoukselle esitettävät toimialaansa koskevat asiat, panna täytäntöön hallituksen toimialaa koskevat seurakuntakokouksen tekemät päätökset ja suorittaa muut tässä yhdyskuntajärjestyksessä erikseen mainitut tehtävät.

Seurakunnan hallituksen jäsenet valitsee seurakuntakokous tehtäväänsä vuodeksi kerrallaan varsinaisessa marraskuun kokouksessa. Hallituksen jäsenen erotessa tehtävästään voi seurakuntakokous valita toisen hänen tilalleen ylimääräisessä kokouksessa tai siirtää valinnan seuraavaan varsinaiseen seurakuntakokoukseen. Hallituksen jäsenen valinnassa seurakuntakokous kuulkoon ensin vanhimmiston kannan. Perustettavan seurakunnan hallituksen valinnassa seurakuntakokous kuulkoon ensin uuden seurakunnan muodostamisesta vastaavan yhdyskuntaan kuuluvan seurakunnan vanhimmiston tai yhdyskunnan hallituksen kannan valintaan.

Seurakuntakokous on oikeutettu, milloin se katsoo seurakunnan edun niin vaativan, erottamaan hallituksen jäsenen tehtävästään. Erottamista tulee kannattaa vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) kokouksessa annetuista äänistä. Ennen erottamispäätöstä kokouksen on kuultava vanhimmiston kanta asiassa.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai kahden muun hallituksen jäsenen kutsusta niin usein kuin on tarpeellista. Kokous on päätösvaltainen, kun puheenjohtajan lisäksi puolet (1/2) hallituksen jäsenistä on paikalla. Seurakuntakokouksen valitseman seurakunnan johtajan poissa ollessa johtaa puhetta hallituksen keskuudestaan valitsema varapuheenjohtaja, jonka tulee olla vanhimmiston jäsen. Hallituksen kokouksesta pidetään pöytäkirjaa, jonka osanottajat tarkistavat ja allekirjoittavat kokouksen päätyttyä. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni. Eri mieltä oleva jäsen voi antaa eriävän lausuntonsa pöytäkirjaan merkittäväksi.

Seurakunnan johtajan tehtävänä on valvoa, että kaikki seurakunnassa tapahtuu lakien ja tämän yhdyskuntajärjestyksen mukaisesti. Seurakunnan johtajalla on oikeus edustaa seurakuntaa tuomioistuimen ja viranomaisten edessä. Seurakunnan johtajan ollessa estyneenä edustaa seurakuntaa varapuheenjohtaja tai hallituksen siihen valtuuttama seurakunnan jäsen.

Seurakunnalla voi olla hallituksen valitsema isännöitsijä, joka vastaa seurakunnan hallitsemien kiinteistöjen huollosta ja kunnossapidosta hallituksen alaisuudessa. Kiinteistöjen tai muiden tilojen isännöintitehtävät ja huoltotoimi voidaan antaa tarvittaessa myös muun kuin seurakunnan jäsenen hoidettavaksi. Isännöitsijä vastaa seurakunnan puolesta omaa toimialaansa koskevista asioista.

Seurakunnan nimen merkitsee seurakunnan johtaja yksin tai kaksi hallituksen jäsentä yhdessä. Seurakunta voi määrätä seurakunnan pastorin myös yksin merkitsemään seurakunnan nimen.
13§
Työntekijöiden valinta ja tehtävät
Seurakunnallisiin tehtäviin kutsuttavat työntekijät valitsee seurakuntakokous vanhimmiston tai hallituksen esityksestä. Työntekijöitä otettaessa sovittakoon samalla palvelusehdoista. Jos pastoriksi tai saarnaajaksi valittu henkilö ei ole yhdyskunnan valtuuttama työntekijä, kuultakoon hänen valinnastaan ensin yhdyskunnan hallituksen kanta.

Pastorin ja seurakunnan johtajan tehtävät voidaan antaa samalle henkilölle.

14 §
Maksut seurakunnalle
14.1 Maksut seurakunnalle ovat vapaaehtoisia.

15 §
Tilintarkastus
Seurakunnalla on kaksi (2) varsinaista tilintarkastajaa ja kaksi (2) varatilintarkastajaa, jotka valitaan tehtäväänsä kalenterivuodeksi kerrallaan.

Hallituksen on vuosittain helmikuun loppuun mennessä luovutettava edellisen vuoden kirjanpito tilinpäätöksineen sekä taloudenhoitoa koskevat muut asiakirjat seurakunnan valitsemille tilintarkastajille. Heidän on kahden viikon kuluessa toimitettava tarkastus ja annettava tilintarkastuskertomus. Mikäli tilintarkastus on antanut aihetta laatia tarkastuksen perusteella muistio, on hallituksen vastattava siihen kirjallisesti seurakuntakokouksessa.

Hallituksen on toimitettava kahden viikon kuluessa seurakuntakokouksesta edellistä vuotta koskeva toimintakertomus ja tarvittavat tilastot yhdyskunnan hallitukselle.

16 §
Seurakunnan muodostaminen
Seurakunta perustetaan, kun riittävä määrä yhdyskunnan uskontunnustuksen omaavia henkilöitä päättää paikallisen seurakunnan muodostamisesta ja he hyväksyvät tämän yhdyskuntajärjestyksen sekä kirjallisesti ilmoittavat hallitukselle halustaan liittyä yhdyskuntaan.

Hallituksen tulee käsitellä seurakunnan liittymisilmoitus kolmen (3) kuukauden kuluessa ja ilmoittaa päätöksestään perustetun seurakunnan johtajalle.

17 §
Seurakunnan purkautuminen, eroaminen ja erottaminen
Seurakunnan purkautumisesta tai yhdyskunnasta eroamisesta on tehtävä päätös kahdessa vähintään kuukauden (1) välein pidettävässä seurakuntakokouksessa. Toisen kokouksista tulee olla varsinainen seurakuntakokous. Ensimmäisen kokouksen päätöksestä on välittömästi ilmoitettava yhdyskunnan hallitukselle. Jälkimmäisessä kokouksessa purkautumis- tai lopettamispäätöstä tulee kannattaa vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) annetuista äänistä.

Seurakunta voidaan erottaa yhdyskunnasta jos katsotaan, että sen toiminta ei ole sopusoinnussa yhdyskunnan tarkoitusperien kanssa. Erotetulla seurakunnalla on oikeus valittaa hallituksen asiaa koskevasta päätöksestä yhdyskuntakokoukselle. Yhdyskuntakokouksen päätös asia on lopullinen. Kirjallinen ilmoitus asiasta on tehtävä kuukauden (1) kuluessa hallituksen päätöksen tiedoksiantamisesta.

Purkautuneen seurakunnan omaisuus siirtyy yhdyskunnan vapaaseen käyttöön.

Jos seurakunta eroaa tai erotetaan, saa se pitää kaiken omaisuutensa.

3 luku
Yleistä

18 §
Vaitiolovelvollisuus ja rippisalaisuus
1. Vaitiolovelvollisuus:
Baptistikirkon tai seurakunnan palveluksessa tai luottamustehtävässä oleva ei saa käyttää hyödykseen eikä luvatta muille ilmaista asemassaan tietoon saamaansa seikka, joka on erikseen säädetty tai määrätty salassa pidettäväksi tai joka koskee toisen terveydentilaa taikka jota asian laadun vuoksi ei muutoin ilmeisesti saa ilmaista.

2. Rippisalaisuus:
Baptistikirkon työntekijävaltakirjalla valtuutettu työntekijä tai seurakuntaan palvelussuhteessa oleva hengellisen työn tekijä ei saa ilmasta hänelle yksityisessä ripissä tai sielunhoidossa uskottua asiaa eikä myöskään henkilöä, joka hänelle on uskoutunut, jollei laissa toisin säädetä.

19 §
Erinäisiä määräyksiä
Yhdyskuntaan kuuluvan seurakunnan jäsenen ei tarvitse vannoa valaa.

Avioliitto on miehen ja naisen välinen liitto. Vihittäessä ja siunattaessa on otettava huomioon kristillinen hyvä tapa. Avioliiton solmimisessa noudatettakoon Suomen lakia sekä yhdyskuntakokouksen ja hallituksen asiassa antamia päätöksiä. Vihkimisen saa toimittaa henkilö, jolle yhdyskunnan hallitus siihen antaa oikeuden. Vihkimisoikeuden omaavalla on oikeus kieltäytyä omantunnon syistä vihkimästä eronneita.

Yhdyskunnan virallinen kieli on suomi. Yhdyskuntaan kuuluva seurakunta on kuitenkin oikeutettu käyttämään virallisena kielenään sen jäsenten enemmistön kieltä.

Yhdyskuntakokous tai seurakuntakokous voi toimintaansa koskevissa asioissa antaa johtosääntöjä yhdyskunnan tai seurakunnan hallituksen, vanhimmiston ja muiden toimi- ja luottamushenkilöiden noudatettavaksi.

Yhdyskunnan ja sen seurakuntien uskonnonharjoitus muodostuu sisäisistä, jäsenille tarkoitetuista tilaisuuksista sekä kaikille avoimista jumalanpalveluksista ja muista tilaisuuksista.

Jäsenrekisterin ylläpito kuuluu yhdyskunnalle.

19 §
Yhdyskuntajärjestyksen muuttaminen
Tämän yhdyskuntajärjestyksen muuttamiseen vaaditaan, että päätös siitä tehdään yhdyskuntakokouksessa ja että muutettavat kohdat uusine muotoineen on saatettu jäsenseurakunnille tiedoksi vähintään kaksi kuukautta (2) ennen kokousta. Yhdyskuntajärjestyksen muuttamista koskevaan päätökseen vaaditaan, että kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä kannattaa muutosehdotusta.

20 §
Yleismääräys
Muuten noudatettakoon voimassa olevia Suomen Tasavallan lakeja ja asetuksia.
Suomen baptistiyhdyskunnan johtosäännöt

Leave a Comment

You must be logged in to post a comment.

Uusimmat jutut

Valo — ei orjuudelle ry tekee työtä ihmiskauppaa vastaan

Valo — ei orjuudelle ry tekee työtä ihmiskauppaa vastaan

Katri Liukko Ajattele: sinäkin voit kadulla kävellessäsi kohdata ihmiskaupan uhrin täysin tietämättäsi. Vaikka [Read More]

Reformaation vainottu kolmas haara Anabaptismi nosti esiin vapaakristilliset opit

Reformaation vainottu kolmas haara Anabaptismi nosti esiin vapaakristilliset opit

Anneli Lohikko Reformaation 500-vuotisjuhlavuosi on nostanut Lutheria monipuolisesti esiin, ja syystä. Yhtä aikaa [Read More]

Näin minusta tuli äiti

Näin minusta tuli äiti

Mietteitä ensimmäisenä äitienpäivänä Kaisu Fränti Kun olin alle parikymppinen, ajattelin olevani sellainen [Read More]

Irak — toivoa raunioiden keskellä

Irak — toivoa raunioiden keskellä

EBF:n pääsihteeri Tony Peck kertoo pääsiäisviestissään matkastaan yhdessä norjalaisen Jan Saethren kanssa [Read More]

Äidin oppivuodet

Äidin oppivuodet

Marja Portaankorva Tarkastelen äitiyttä erilaisista näkökulmista. Ensimmäinen lähtee naisen tarpeesta olla äiti. [Read More]

Evankeliumi leviää Armeniassa

Evankeliumi leviää Armeniassa

Euroopan baptistiliitto (EBF) aloitti jo vuosia sitten erityisen lähetystyön lähinnä useissa Itä-Euroopan maissa. [Read More]

Ahtaista ympyröistä

Ahtaista ympyröistä

Minulla on synkkä salaisuus. Kasvoin ahdasmielisissä uskonnollisissa ympyröissä. Niissä ajateltiin, että asiat [Read More]

Ensimmäinen palmusunnuntai

Ensimmäinen palmusunnuntai

  Tapio Lohikon pitämä saarna 9.4.2017 Tampereen baptistiseurakunnan tv-jumalanpalveluksessa. Pääsiäistä [Read More]

Archives