Suomen Baptistikirkko verkossa
torstai 21. helmikuuta 2019 07:15

Nuorison seitsemät kasvot

Modernit nuoret suunnistavat usean majakan mukaan.

Nuorison seitsemän asennemiljöötä
Saksan katolisen kirkon teettämä tutkimus paljasti, että vain noin neljännes nuorista on ylipäänsä seurakuntien työn ulottuvissa. Enimmäkseen seurakunnissa nähdään keskiluokkaisia nuoria. VALOKUVA: MrsVega, iStockphoto / KAAVIO: Sinus Sociovision

Lari Kemiläinen

Millaisia ovat nykynuoret? Tämän kysymyksen nosti esille Euroopan Baptistiliiton syksyn kokouksessa saksalainen Mieke Bethke. Hän esitteli kokousedustajille roomalais-katolisen kirkon Saksassa teettämän tutkimuksen, jossa tutkittiin nuorison aatemaailmaa.

Seitsemän ryhmää, neljä tavoittamatonta

Sinus Sociovision -tutkimusyhteisön tekemä kartoitus löysi saksalaisnuorista seitsemän erilaista asenneryhmää, joita tutkimuksessa kutsuttiin nimellä miljöö, toimintaympäristö.

Katolisen kirkon seurakuntien nuorisotyön piirissä toimivien nuorten joukossa oli näistä ryhmistä edustettuna vain kolmenlaisia nuoria, hallitsevana ryhmänä aatemaailmaltaan keskiluokkaiset nuoret, joita on kaikista nuorista vain noin 14 prosenttia.

Ylläoleva kaavio esittää nämä miljööt suhteessaan koulutukseen ja uusien asioiden tavoittelemiseen.

Perinteisyys houkuttaa harvoja

Miljööt jaettiin edelleen kolmeen ryhmään sillä perusteella, miten avoimia ryhmässä ollaan uusille vaikutteille.

Perinteisimpään ryhmään kuuluu oikeastaan ainoana perinnenuorten miljöö. Nämä nuoret kokevat turvalliseksi “näin on aina tehty”-ajattelun ja arvostavat tunnettuja ja koeteltuja asioita. Seurakuntien työllä on hyvät mahdollisuudet tavoittaa heidät perinteisellä kristillisyydellä, mutta saksalaisnuorista heitä on vain nelisen prosenttia.

Postmodernit alttiita muutokselle

Postmoderniin ryhmään kuuluu eniten nuoria. Keskiluokkaiset nuoret, joita on 14 prosenttia saksalaisnuorista, haluavat elää “ihan tavallisen elämän”, menemättä äärimmäisyyksiin. He tahtovat olla moderneja ja sopeutua ympäristöönsä. Tämä ryhmä on seurakuntien nuorissa parhaiten edustettuna.

Jälkimaterialistiset nuoret hylkäävät kulutukseen ja globalisaatioon perustuvan arvomaailman. He muodostavat vakaumuksensa vasta myöhemmällä nuoruudessaan ja heitä nähdään seurakunnissa jonkun verran, mutta ei paljoa.

Ulos jätetyt ja jättäytyneet

Myöskin postmoderniin ryhmään kuuluvat kulutusmaterialistiset nuoret ovat syrjäytyneitä tai marginaaliin jääneitä nuoria, jotka kompensoivat syrjään jäämistään hankkimalla “oikean merkkisiä” kulutustavaroita ja statussymboleja tunteakseen kuuluvansa johonkin. Heillä on usein rikkinäinen perhetausta, jota paikataan kaveriporukoiden tiukalla nokkimisjärjestyksellä tai perinteisten roolimallien korostamisella.

Jopa neljännes saksalaisnuorista mahtuu hedonististen nuorten määritelmään. Nämä nuoret vastustavat kaikkia heille asetettuja vaateita ja vaalivat kuvaa itsestään valtavirran ulkopuolisina hylkiöinä.

Kokeilijat ja suorittajat

Tulevaisuuden mahdollisesti johtavana miljöönä tutkijat pitävät modernien suorittajanuorten ryhmää. Nämä nuoret ovat avoimia kaikelle uudelle ja ottavat harppauksia tieteellisissä ja teknologisissa löydöissä. He ovat uraorientoituneita ja tarttuvat tilaisuuksiin päästäkseen eteenpäin.

Kokeilevat nuoret ovat kaikista avoimimpia muutokselle. He haluavat kokea jatkuvasti jotain uutta ja etsivät uusia elämyksiä ja ajatuksia. Kirkko ja sen sanoma on tälle joukolle lähes merkityksetön.

Maailmassa, vaan ei maailmasta

On selvää, että edellä kuvattujen ryhmien nuorista monet vaalivat arvoja, jotka ovat ristiriidassa kristillisen elämän kanssa. Voimmeko siis odottaakaan, että nämä kaikki ryhmät olisivat edustettuina seurakunnassa?

Evankeliumi kuuluu kaikille, ja samoin kuin käännämme raamattua eri kielille, voimme nähdä nämä eri miljöötkin omina “kielialueinaan”, joille kristinuskon sanoma voidaan tulkata. Ymmärtämällä niihin kuuluvia ihmisiä voimme oppia myös sen, mitä he evankeliumissa eniten kaipaavat.

Sen tunnustaminen, että kaikkia nuoria emme saa kutsuttua tilaisuuksimme, motivoi meitä myös astumaan ulos mukavuusvyöhykkeeltämme etsimään niitäkin nuoria, joilla on vähän yhteistä seurakunnan nuorten kanssa.

Toisaalta on fakta, että seurakuntalaisten lapsetkin kasvavat samassa maailmassa ja voi hyvinkin orientoitua jonkun modernin miljöön mukaan. Onko seurakunnassa tilaa ilmaisun- ja kokeilemisenhaluisille nuorille? Vedämmekö rajoja perinteen vai elävän uskon ehdoilla?

Ihminen roolinsa takana

Mieke Bethken esitelmää seurasi ryhmäkeskustelu, jossa pohdimme, miten luoda silta nuoreen, joka tuntuu elävän aivan eri maailmassa.

Totesimme, että tutustumalla nuoreen ja kiinnostumalla aidosti hänestä ihmisenä, ei roolin esittäjänä, voidaan silta rakentaa.

Lue myös: Kenelle kellomme soivat?

Leave a Comment

You must be logged in to post a comment.

Muita juttuja aiheesta

Lasten hyväksikäyttötapauksia USA:n eteläosien baptistiseurakunnissa
Lasten hyväksikäyttötapauksia USA:n eteläosien baptistiseurakunnissa

Yhdysvalloissa katolista kirkkoa ravistellut seksuaalisen hyväksikäytön vyyhti laajentui koskemaan myös Eteläistä [Read More]

Uusi raamattuopisto käyntiin jo ensi syksynä
Uusi raamattuopisto käyntiin jo ensi syksynä

Tammikuun alkupuolella Kokkolassa perustettu Suomen Raamattuinstituutti -yhdistys alkaa pyörittää raamattuopistoa [Read More]

Uudet sivustot naisille ja nuorille
Uudet sivustot naisille ja nuorille

Baptistinaisten sivusto avattiin tammikuun alussa. Myös nuortensivusto on kehitteillä. Suomen baptistinaisten [Read More]

Sierra Leonen hanke uudessa tilanteessa: Kaikki riippuu nyt meistä
Sierra Leonen hanke uudessa tilanteessa: Kaikki riippuu nyt meistä

Ulkoministeriö ei myöntänyt tukea Sierra Leonessa vuosina 2015―2018 toteutetun hankkeen kaksivuotiselle [Read More]

Suomen ekumeeninen neuvosto juhli sataa vuottaan

Hän yhdistää meidät Ekumeeninen World Alliance -liikkeen kansallistoimikunta perustettiin Suomeen vuonna 1917 [Read More]

Archives