Thaimaan ja Myanmarin rajalle on kehkeytymässä humanitaarinen katasrtofi. Suomessa asuva Myanmarin kareniyhteisö on lähestynyt maamme ulkoministeriötä ja ulkoministeri Pekka Haavistoa, jotta Suomi pyrkisi toimillaan vaikuttamaan tilanteeseen.
Karenit ajautuivat Burmassa vastatusten buddhalaisen valtaväestön keskuudesta nousseen sotilasjuntan kanssa jo vuonna 1949 brittien poistuttua maasta. Sisällisota karenien ja armeijan välillä kesti vuosikymmeniä. Tilanne alkoi rauhoittua vasta vuosina 2012-2015, jolloin Suomessa asuvat karenit kykenivät vierailemaan maassa.
Suomeen on otettu kiintiöpakolaisina noin tuhat kareni- ja karenniheimoon kuuluvaa pakolaista Thaimaan pakolaisleiriltä – useat yli 10 vuotta sitten. Valtaosa heistä kuuluu Suomen baptistikirkkon yhteydessä toimivaan baptistiyhteisöön, jonka pääpastori on Hla Sein. Suomessa asuvilla kareneilla on sosiaalisen median ansioista tiiviit ja toimivat yhteydet Myanmarin kareneihin.
Karenien tilanne vaikein
Burman sotilashallitusta vastustava oppositiopuolue NLD (National League for Democracy) voitti maan vaalit jo vuonna 1990. Tuolloin sotilashallitus kieltäytyi kuitenkin hyväksymästä vaalitulosta. Vuonna 2015 puolue nousi valtaan Myanmarissa, mutta 1.2.2021 armeija syöksi demokraattisesti valitun presidentin Aung San Suu Kyin vallastaan. Helmikuun alun jälkeen jo yli 400 ihmistä on kuollut Myanmarissa armeijan pyrkiessä taltuttamaan väkivalloin vallankaappauksen aiheuttamia protesteja. Yli 2000 ihmistä on vangittu ilman mitään syytä. Tilanne pahenee päivittäin.
Kareniheimo on ajautumassa muita hankalampaan asemaan. Brutaaleja voimatoimia – muun muassa tykistötulituksia ja ilmapommituksia – on alettu kohdistaa karenien siviilikyliin. Noin 3 000 ihmistä on yrittänyt paeta Thaimaaseen, mutta Thaimaan rajajoukot estävät pakolaisten pääsyn maahan. Pakeneva joukko onkin jäänyt jumiin rajaseudulle.
Mikäli tilanne pahenee, alkaa rajaseudulla vakava uusi pakolaiskriisi. Lisäksi ajaudutaan väistämättä sisällissotaan, jossa karenien puolutusjoukot ovat pakotettuja avoimeen kontaktiin sotilasjunttaa vastaan.
Lisää kareneita kiintiöpakolaisina Suomeen
“Me Suomessa asuvat kareenit toivomme, että Suomen ulkoministeriö voisi vedota sodan osapuoliin ja myöskin tiedustella Thaimaan viranomaisilta, voitaisiinko kareenipakolaisia ottaa hätätilanteessa maassa jo oleville pakolaisleireille, joissa käsityksemme mukaan järjestys on hyvä.” Hla Sein toteaa Myanmarin nykyistä tilannetta koskevassa teidotteessa.
Suomen osalta Hla Sein esittää kareniyhteisön toiveena, että Thaimaan pakolaisleireillä olevia kareneita otettaisiin kiintiöpakolaisina Suomeen aiempaa enemmän. Heimo on sopeutunut hyvin Suomen olosuhteisiin, kulttuuriseen taustaan ja yhteiskunnallisiin järjestelmiin. Kouluttautuneet kareninuoret työskentelevät erilaisissa palveluammateissa Suomessa. He ovat suoriutuneet hyvin opinnoissaan.
Rukoillaan karenien tilanteen puolesta Myanmarissa ja pyydetään, että Suomen ulkoministeriö tekee asiassa kaiken voitavansa. Rukoillaan, että Suomeen kiintiöpakolaisina otettavien karenien määrää voitaisiin kasvattaa.
Myanmarin vakavasta tilanteesta ovat uutisoineet hiljattain muun muassa Yleisradio sekä Helsingin Sanomat.
