Suomen Baptistikirkko verkossa
keskiviikkko 23. syyskuuta 2020 05:05

Kiittäkää joka tilassa

”Me kehoitamme teitä, veljet: nuhdelkaa kurittomia, rohkaiskaa alakuloisia, holhotkaa heikkoja, olkaa pitkämieliset kaikkia kohtaan. Katsokaa, ettei kukaan kosta kenellekään pahaa pahalla, vaan pyrkikää aina tekemään hyvää toinen toisellenne ja kaikille. Olkaa aina iloiset. Rukoilkaa lakkaamatta. Kiittäkää joka tilassa. Sillä se on Jumalan tahto teihin nähden Kristuksessa Jeesuksessa.”

1 Tess. 5:14-18

Raamattu antaa meille ohjeen olla aina iloinen, rukoilla lakkaamatta ja kiittää joka tilassa. Viime aikoina minua on puhutellut tuo kehotus kiittää joka tilassa. Noin äkkiseltään ajatus jatkuvasta kiitollisuuden tilasta tuntuu hyvin vaikealta tavallisen arjen keskellä.

Usein vastoinkäymisten kohdatessa huomaan mieleeni tulevan seuraavan kaltaisia huudahduksia: ”Pitikö tämän nyt juuri sattua” tai ”aina minulla on kiire ja selkäänkin sattuu”, tai ”taasko täällä on näin sekaista, vaikka juuri siivosin”, tai ”miksi minulle aina käy näin”, olipa kyse sitten mistä asiasta hyvänsä.

Se että pystyisi haastavissa, arjen kulkua vaikeuttavissa tilanteissa kiittämään, tuntuisi vaativan jopa aivojen uudelleen ohjelmointia sillä nuo tietynlaiset ajatukset tulevat mieleen niin automaattisesti. Puhumattakaan tilanteesta, jossa jokin ahdinko on kenties jatkunut jo pitkään, päiviä, kuukausia, vuosia tai vuosikymmeniä.

Kasvua ja harjoittelua

Kiitollisuus on toki tunne – tai ainakin myös tunne. Mutta toisaalta se voi olla myös teko, niin kuin rakkauskin usein on jopa enemmän teko – ja näkyy teoissa – kuin että olisi vain jokin tunnetila. Ja tekojahan me voimme harjoitella. Itse uskon, että tekojen harjoittelu voi muuttaa ja auttaa myös tunteiden säätelyä ja hallintaa.

Yksi kristittynä kasvamisen parhaita puolia on se, että Jumala itse auttaa meitä kasvamaan ja me saamme kasvaa ja muuttua. Kukaan ei koskaan voi tulla täydelliseksi niin kuin Jeesus oli täydellinen. Täydellisiksi muutumme vasta sitten. kun pääsemme Taivaan kotiin, jonne synti ja kaikkinainen vajavuus eivät enää voi tulla.

Joka tilassa

Joitakin aikoja sitten käsiini sattui jo hieman vanhempi kirja nimeltä Kiitoksen voima. Muistaakseni se oli kirjoitettu 70-luvulla. En muista kirjoittajaa ja kirjakin joutui muihin käsiin. Huomasin, että Joyce Meyer on kirjoittanut samannimisen kirjan, mutta sitä en ole lukenut.

Tuossa kirjassa kehotettiin opettelemaan kiittämistä silloinkin, kun sille ei ollut mitään perustetta. Jopa onnettomuuden kohdatessa. Voisi sanoa, että ajatuksena tai oppina se on jopa melko radikaali.

Kirjoittaja perusteli kehotustaan kuitenkin Jumalan kaikkivaltiudella. Jumala näkee asiat ja tapahtumat aina suurempina kokonaisuuksina kuin mihin me ihmiset pystymme. Hän kyllä tietää, mitä me tarvitsemme. Hän on kaikkivaltias, eikä mitään tapahdu ilman hänen sallimustaan. Hän tuntee asioiden alut ja loput, lopputulemat. Roomalaiskirjeessa sanotaan, että ”Kaikki yhdessä vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat”. Uskotko tämän? Uskotko raamattuun? Haluatko ojentautua sen ohjeiden mukaan?

Haluatko opetella kiitollisuutta joka tilassa? Mitä tapahtuisi, jos kokeilisit? Miltä se tuntuisi?

Voit tietysti aloittaa kiittämällä niistä asioista, jotka ovat hyvin. Tehdä vaikka päivittäin pienen kiitoslistan noista hyvistä asioista. Ehkä sitten voisit koittaa kiittää jostain sellaisesta asiasta, mistä et omassa elämässäsi pidä. Vaikka jostain ihan pienestäkin?

Timantteja

Jumala on kenties saattanut asettaa elämääsi asian – johon et ole tyytyväinen – häiritsemään, jotta voisit sen avulla oppia jotain. Se on ehkä mahdottoman tuntuinen, mutta entä jos Jumala haluaa juuri tuon asian kautta näyttää sinulle oman voimansa. Mitä jos kiittäisit siitä ja uskoisit tuon aiemman lupauksen, että kaikki yhdessä vaikuttaa lopulta sinun parhaaksesi, jos rakastat Jumalaa. Syntyväthän timantitkin kovassa paineessa, maan uumenissa, pimeässä.

Olen ajatellut niinkin, että jos ja kun minun elämäni on juuri tällä hetkellä juuri tällaista, niin jos ja kun Jumala kerran on kaikkivaltias, silloinhan elämäni on tällä hetkellä juuri oikeanlaista. Varsinkin, kun olen ollut uskossa jo aika kauan, ja uskoontulostani lähtien rukoillen pyytänyt johdatusta elämääni.

Ehkäpä on myös niin, että minun pitää oppia hyväksymään kaikki nykyiset asiat ennen kuin tulee uusien asioiden aika. Tai jos koen, että jokin asia ei tahdo sujua, ehkä minun on tarkoitus oppia sitä tai ainakin opittava ratkaisemaan siihen liittyvä ongelma. Ehkä tuon asian oppiminen tai ongelman ratkaiseminen on juuri se taito, jonka tarvitsen. jotta voin ottaa vastaan seuraavan asian minkä Jumala tahtoo minulle antaa. Pienen tai suuren.

Raamatussa kehotetaan olemaan pienessä uskollinen, silloin meille voidaan suoda myös isompia asioita.

Herra siunaa meitä. Sinä itse olet rakkaudellasi luonut meistä jokaisen. Tunnet sydämemme ja tiedät ilomme ja murheemme, koko elämämme. Haluat olla lähellä meitä ja auttaa meitä. Kiitos siitä, että sinä olet hyvä Jumala ja hyvä isä. Auta meitä uskomaan, että kaikki tapahtuu niiden parhaaksi, jotka sydämestään rakastavat sinua. Anna meille meidän syntimme anteeksi Jeesuksen nimessä, ja kiitos että sinä sen teet. Taivuta meitä tahtoosi, auta meitä kestämään koettelemuksia, auta meitä luottamaan sinuun ja vahvista uskoamme. Kiitos elämästä, kiitos kaikesta.

Kirjoitus on lauantaina 4.4.2020 lähetetyn radion aamuhartauden teksti. Hartauden voit kuunnella toukokuun alkupäiviin asti tästä.

Previous Topic:

Leave a Comment

You must be logged in to post a comment.

Muita juttuja aiheesta

Naistentyötä jo kahdeksannella vuosikymmenellä
Naistentyötä jo kahdeksannella vuosikymmenellä

Baptistinaisten järjestäytymisestä tuli viime vuonna kuluneeksi 70 vuotta. Kun baptistityö 1870-luvulta lähtien [Read More]

Kodin uskontokasvatuksen tukeminen kohtaa opetussuunnitelman mukaisen opetuksen

Vaasan kristillisessä koulussa opitaan turvallisessa ympäristössä   Confido Pohjanmaa Kristillinen Kasvatus [Read More]

Archives