Suomen Baptistikirkko verkossa
sunnuntai 23. helmikuuta 2020 13:44

Mitä pahaa olen tehnyt ansaitakseni tämän?

Aapo Liukko

Lähes aina kun jotain pahaa tapahtuu viattomille ihmisille, viimeisimpinä esimerkkeinä vaikkapa Pariisin ja Brysselin terrori-iskut, ihmiset kysyvät saman kysymyksen: Mitä pahaa nämä tavalliset ihmiset olivat tehneet, että he kokivat tämän kohtalon? Käytännössä tämä kysymys liitetään keskusteluun, kun puhutaan siitä, miksi Jumala sallii pahojen asioiden tapahtuvan ”hyville” ihmisille.

Mutta kuka tai minkälainen on hyvä ihminen? Siinäpä se, sellaista kun ei ole. Jos me saisimme niin sanotusti ansiomme mukaan, me kuolisimme kaikki ja joutuisimme helvettiin. Kaikki. Sinä ja minä. Välittämättä siitä kuka olet, mikä on pankkitilin saldosi tai kuinka monta seuraajaa sinulla on instagramissa. Ikuiseen kadotukseen, jossa (kuuleman mukaan) ei ole ihan niin hauska meno, kuin vaikkapa ikuisessa valtakunnassa, josta Raamatussa puhutaan.

Jeesus on luvannut kerran tulla takaisin ja tuomita kaikki maailman ihmiset. Hän on näin luvannut, joten voimme huokaista helpotuksesta. Ajatelkaapa jos Jeesus päättäisikin, että taivaaseen pääseminen suoritetaan vaikkapa perinteisellä huutoäänestyksellä. Niin että viimeinen tuomio muuttuisikin ”viimeinen huuto”-tapahtumaksi. Kaikki jotka huutavat ”Jaa” pääsevät taivaaseen, ja kadotukseen haluavat huutavat ”Ei”. Voisinpa heittää valistuneen arvauksen, että sen ”Jaa”-mylvinnän jälkeen ihmisillä soisivat korvat vähintään viikon verran. No, onneksi näin ei siis tule käymään.

Paavali kirjoittaa Roomalaisille: ”Sillä kaikki ovat syntiä tehneet, ja ovat Jumalan kirkkautta vailla” (Room: 3:23). Tämä jae oikeastaan vastaakin täydellisesti otsikon kysymykseen. Me emme voi puolustella itseämme mitenkään, tapahtui meille mitä vaan.

Hurskas Job
Miksi sitten pahoja asioita tapahtuu niille, joita me pidämme hyvinä? Miksi hyvä Jumala on niin julma, että sallii pahojen asioiden tapahtuvan?

Yksi esimerkki meille on Vanhassa testamentissa Jobin kirja. Mitä pahaa Job oli tehnyt ansaitakseen kaiken sen pahan mitä Jumala salli hänelle tapahtuvan? Ei mitään. Jopa itse Jumala kehui Jobin hurskautta (Job 1:8). Jobin kirjasta saamme lukea, että Job todella oli hurskas ja Jumalaa pelkäävä mies. Saatana syytti silloin Jumalaa, että Job oli uskollinen ja hurskas vain sen kaiken rikkauden ja siunauksen ansiosta, mitä Jumala oli Jobia kohtaan osoittanut.

Jumala vastasi saatanan haasteeseen ja antoi tälle luvan runnella Jobia. Ensin hänen omaisuuttaan ja perhettään, ja lopulta myös Jobin terveyttä.

Ja niinhän saatana todella teki. Job menetti kaiken, ja päätyi istumaan jätekasalle, keho täynnä märkiviä paiseita. Seuraavaksi Jobin kirjassa on vuorossa Jobin puhetta ja valitusta, sekä Jobin kolmen ystävän puheenvuoroja.

Lopulta Jumala kuitenkin palkitsee Jobin tämän kärsivällisyyden tähden ja antaa tälle kaksin verroin kaikkea, mitä hänellä oli ennen ollut. Job eli lopulta vielä näiden kaameiden tapahtumien jälkeen 140 vuotta ja lopulta kuoli elämästä kyllänsä saaneena (Job 42:10–16).

Sokeana syntynyt
Toinen esimerkki löytyy Johanneksen evankeliumista, Joh. 9:1–12.  Jeesus parantaa sokeana syntyneen ja opetuslapset kysyvät Jeesukselta, kuka oli tehnyt sen synnin, jonka vuoksi tämä mies syntyi sokeana.

Opetuslapset epäilevät heti, että syyllinen on joko sokea itse tai sitten tämän vanhemmat. Tai oikeastaan he vaikuttavat olevan melko varmoja siitä, että vastaus on näistä jompikumpi. Jeesus kuitenkin vastaa, etteivät hänen vanhempansa ole sen enempää syyllisiä kuin sokea itsekään. Jeesus kertoo, että ”niin on tapahtunut, jotta Jumalan teot tulisivat hänessä julki” (Joh. 9:3).

Jeesus siis suoraan myöntää, ettei miehen sokeus johdu synnistä, toisin kuin opetuslapset olettivat. Mies oli sokea, jotta hän voisi Jeesuksen avulla saada näkönsä takaisin ja jotta Jumalan teot voisivat sitä kautta tulla julki.

Ateistit käyttävät usein argumenttinaan sitä, että eihän Jumala, joka on hyvä, voi tehdä niin paljon pahaa ihmisille. Mutta kuten Jobin kirjasta huomasimme, Jumala ei aiheuttanut Jobin kärsimystä, Hän salli sen tapahtua, mutta ei itse ollut siinä alullepanija. Saatana oli varma, että Job uskoi vain, koska oli saanut Jumalan avulla niin paljon maallista hyvää, eikä pitänyt Jobin uskoa aitona.

Pahat asiat herättelevät meitä
Itse uskon niin, että kun Jumala sallii pahojen asioiden tapahtuvan maailmassa, hän tekee sen muistutuksena meille, jotta emme unohtaisi kenellä on valta. Historiasta voimme lukea, että pelkästään Suomessa on aina suuren hädän tullessa turvattu Jumalaan. Toisen maailmansodan aikana useat ihmiset kävivät säännöllisesti kirkossa ja rukoilivat Suomen puolesta.

Saman ilmiön huomaa myös silloin, kun jotain yllättävää ja todella traagista tapahtuu. Esimerkkinä mainittakoon vaikka kouluampumiset. Tällaisten tapahtumien jälkeen kirkkojen muistotilaisuudet ovat usein tupaten täynnä. En ole niin naiivi, että väittäisin tällaisten tapahtumien automaattisesti aiheuttavan ihmisten massauskoontulon, mutta se todistaa, että vaikeina aikoina ihmiset todella ovat valmiita etsimään lohdutusta Jumalalta.

Myös Vanhassa testamentissa Jumala salli pahojen asioiden tapahtuvan, kun Hänen oma kansansa ei totellut annettuja määräyksiä. Tilanne korjaantui yleensä sillä, että ihmiset katuivat sitä, että olivat rikkoneet Jumalaa vastaan ja Jumala myös yleensä armahti heidät.

Mutta entä me? Kun pahoja asioita tapahtuu, pyydämmekö Jumalaa armahtamaan meitä syntiemme tähden, vai syytämmekö Jumalaa siitä, kuinka Hän taas antoi viattomien ihmisten kärsiä muiden tekemien pahojen tekojen tähden?

Raamatusta on myös luettavissa, mitä tapahtui kun ihmiset eivät uskoneet Jumalan varoituksia, vaan jatkoivat määräyksien rikkomista. Silloin kärsijöinä olivat uppiniskaiset ihmiset itse.

Ja niin uskon käyvän tälläkin kertaa.

Previous Topic:

Leave a Comment

You must be logged in to post a comment.

Muita juttuja aiheesta

Ystävä rakastaa ainiaan
Ystävä rakastaa ainiaan

Sananlaskujen kirjassa sanotaan: ”Ystävä rakastaa ainiaan ja veli syntyy varaksi hädässä.” Mutta millainen on [Read More]

Osallisuus seurakunnassa
Osallisuus seurakunnassa

Osallisuuden käsitettä käytetään paljon sosiaali- ja terveysalan julkaisuissa. Osallisuus voidaan nähdä [Read More]

Opettele yhteisösi kieli

Tamperelainen Toni Ranta korostaa Jeesuksen näkevän jokaisen. Evankeliumit – erityisesti Johanneksen – ovat [Read More]

Avoin pöytä, tiukat ehdot

Piispankokous avasi ehtoollispöydän luterilaisen ehtoolliskäsityksen hyväksyville kristityille. Onko pöytä avoin [Read More]

Työn opettamaa

  Turun seurakunnan pastori Pauli Rahkonen on ollut istuttamassa useita seurakuntia. Kokemukset opettivat paljon. [Read More]

Archives