Suomen Baptistikirkko verkossa
lauantai 28. maaliskuuta 2020 11:30

Historiaa

Baptistiliikkeen tulo Suomeen

Kun baptistityö alkoi Suomessa 1800-luvun puolivälin tienoilla, Suomi oli lähes 100-prosenttisesti luterilainen maa. Baptistit olivat ensimmäinen vapaakristillinen liike Suomessa ja alkuaikoina heitä vainottiin harhaoppisina.

Kymmenet baptistit joutuivat tuomiokapitulin edessä tekemään selkoa uskostaan, heidän joukossaan mm. Hans Heikinpoika Elmgren Porista sekä Aleksanteri Peltola ja Mikkel Viitala Jurvasta, jotka joutuivat tekemään pitkän matkan Turun tuomiokapituliin jalkaisin, koska heillä ei ollut rahaa junalippuihin.

Ahvenanmaalla, mihin liike ensimmäiseksi oli levinnyt, luettiin luterilaisessa kirkossa sunnuntain jumalanpalveluksen yhteydessä jonkin aikaa esirukouksia, että ”Jumala varjelisi armossaan sellaisilta ihmisiltä”.

Ensimmäiset suomenkieliset baptistiseurakunnat

perustettiin Luvialle 1871, Parikkalaan 1872, Jurvaan 1879, Turkuun 1884, Kuopioon 1886, Tampereelle 1890 ja Ylistaroon 1894. Näistä Luvialla, Parikkalassa ja Kuopiossa ei enää ole seurakuntia.

Baptistit joutuivat pienenä hengellisenä vähemmistöryhmänä alusta saakka selvittämään niin itselleen kuin muillekin, keitä he olivat ja miten he uskoivat.

Kannanotot olivat alkuaikoina varsin jyrkkiä. Tämä on ymmärrettävää, sillä vähemmistön, jota alettiin välittömästi sen saavuttua maahan vainota, on vaikea kokea myönteisesti sitä ympäröivää yhteiskuntaa, josta se on syrjäytetty marginaaliin.

Oma lehti

Suomenkieliset baptistit saivat oman lehden, Totuuden Kaiun, vuonna 1896. Sen perusti baptistisaarnaaja Veikko Palomaa. Lehti vakiinnutti nopeasti paikkansa ja sitä tilattiin, ei vain baptistikoteihin, vaan evankeliointimielessä myös lahjaksi sukulaisille ja ystäville. Palomaa loi kyvykkäänä miehenä lehdelle selkeän linjan, jota Johan G. Kokki sittemmin jatkoi. – Nykyään lehti ilmestyy Kodin Ystävä Baptisti.fi –nimisenä.

Alkavalle liikkeelle oli oman lehden lisäksi tärkeä asia saarnaajien kouluttaminen. Vaikka kyseessä oli vain kaksi kertaa vuodessa järjestettävät kuuden viikon mittaiset kurssit, ne loivat liikkeelle tarvittavaa yhteistä pohjaa. Koulutus oli ruotsinkielisten baptistien kanssa yhteinen, mutta suomenkielisillä oli kursseilla oma osastonsa, jota johti Veikko Palomaa. Vuonna 1896 jo 13 suomenkielistä saarnaajaa oli saanut opetusta noilla kursseilla.

Eri puolilla Suomea liikkuvat ns. kiertävät saarnaajat olivat tärkeässä asemassa baptistiliikkeen yhtenäisyyden rakentajina. Suomenkielisen baptismin yhteydessä on mainittava myös naisevankelistojen huomattava panos liikkeen leviämisessä.

1900-luvulle

tultaessa baptistien evankeliointinäky voimistui ja liike alkoi kasvaa. Tätä vauhditti osaltaan se, että kesällä 1902 tehtiin päätös erottaa suomenkielinen toiminta ruotsinkielisestä. Erottautuminen omaksi liikkeeksi oli välttämätön kielivaikeuksien vuoksi. Kesästä 1904 alkaen suomenkieliset alkoivat järjestää omat vuosittaiset juhlansa Kansalliskonferenssin nimellä.

1900-luvun alku oli suomenkielisille baptisteille vireää toiminnan aikaa. Uusia seurakuntia perustettiin kaikkiaan viitisentoista. Baptistiliike ei ole kuitenkaan kasvanut Suomessa suureksi. Enimmillään suomenkielisten seurakuntien jäsenmäärä on ollut lähes 1500, nykyään se on vain noin puolet siitä. Voimakkaimmat seurakunnat ovat tällä hetkellä Vaajakoskella, Tampereella ja Turussa.

Suomen baptistit kuuluvat Baptistien maailmanliittoon (Baptist World Alliance). Maailmassa on baptisteja laskentatavasta riippuen n. 60 miljoonaa (mukana vain uskoontulon jälkeen kastetut seurakuntien jäsenet) tai yli 110 miljoonaa (kaikki baptistityön piirissä olevat, baptistiperheiden kasteella käymättömät lapset mukaan lukien).

Anneli Lohikko

 

Uusimmat jutut

Puolikuntoinen

Puolikuntoinen

Se ei näy, ei kuulu, ei haise. Mutta se tuntuu. Puolikuntoisuus vaikuttaa olemiseen ja tekemiseen enemmän kuin [Read More]

“Rohkaiskaa ja rakentakaa toinen toistanne”

“Rohkaiskaa ja rakentakaa toinen toistanne”

Paavali kantoi huolta ahdingon keskellä ja Jeesuksen paluun odotuksessa elävistä tessalonikalaisista Otsikon kehotus [Read More]

Nettikirkko kutsuu jälleen sunnuntaina

Nettikirkko kutsuu jälleen sunnuntaina

Viime viikon sunnuntaina järjestetty ensimmäinen Baptistikirkon nettikirkko keräsi vastaanotinten äärelle [Read More]

En ole rohkea

En ole rohkea

Mitä tulee mieleen sanasta “rohkea”? Ärsytystä, näin ensimmäisenä. Se on niin monitulkintainen ja hankala [Read More]

Maria Rissanen eli pitkän, vaiheikkaan elämän

Maria Rissanen eli pitkän, vaiheikkaan elämän

Vuonna 1916 syntyi Jäämeren rannalla tyttö, joka eli ensimmäiset vuotensa turvekammissa. Neljäntoista lapsen [Read More]

Naistentyötä jo kahdeksannella vuosikymmenellä

Naistentyötä jo kahdeksannella vuosikymmenellä

Baptistinaisten järjestäytymisestä tuli viime vuonna kuluneeksi 70 vuotta. Kun baptistityö 1870-luvulta lähtien [Read More]

Korkeimman suojassa

Korkeimman suojassa

Tätä tekstiä kirjoittaessani koronavirus on rantautunut Suomeen. Sairastuneita on jo satoja. Tietoisuus tuhansista [Read More]

Rukoillaan tiistaisin!

Rukoillaan tiistaisin!

Baptistikirkko kutsuu kaikkia seurakuntiensa jäseniä liittymään yhteiseen rukoukseen tiistai-iltaisin kello 18. [Read More]

Archives